Nina Hemmingsson: Minä olen sinun tyttöystäväsi nyt

Nina Hemmingsson: Minä olen sinun tyttöystäväsi nyt
Alkuteos: Jag är din flickvän nu
Kustantaja: WSOY 2011
Suomentanut: Saara Pääkkönen
Tekstannut:  Mika Liétzen
Sivuja: 126

Ruotsalainen Nina Hemmingsson rikkoo perinteisen ihmissuhdesarjakuvan rajoja mustalla ja paikoin roisillakin huumorilla. Stereotypiat niin naisista, miehistä kuin elämisestä yleensäkin rytisevät ja natisevat liitoksistaan, Hemmingsson uskaltaa nimittäin kertoa asioista, joista yleensä on helpompi vaieta tai mistä ei ainakaan tohdi julkisesti laskea leikkiä. Minä olen sinun tyttöystäväsi nyt näyttää lukijalle eri ikäisen naisen, mutta usein kovin kompleksisen, sielunmaisemaa paikoin puistattavan suoralla tavalla. Sarjakuvan hahmot ovat usein rujoja, tyhjäsilmäisiä itseltä ja elämältä hukassa olevia henkilöitä, joiden sisäisestä angstista nousee väkisinkin huumoria. Toisaalta sarjakuvan nainen voi olla myös eläkeikäinen mummo, joka on löytänyt rakkauden, joskaan ei sitä sovinnaisinta.


Sarjakuvissa nainen on yleensä tyttöystävä, puoliso, jonka omat sisäiset haavoittuvuudet suorastaan demonisoivat olemassa olevaa parisuhdetta. Kaiken taustalta esille mielestäni nousee aika tärkeitä ajatuksia: Milloin ihminen on riittävän tyytyväinen itseensä? Miksi ihmissuhteet ovat välillä niin työläitä? Voiko olla sinut toisen kanssa jo ei ole sitä oman itsensäkään kanssa? Toisaalta paikoin läpi paistaa ihmisten loputon tyytymättömyys ja kohtuuttomat odotukset toisia ihmisiä kohtaan.


Osa stripeistä on isoja yhden kuvan kun taas osa muutamankin aukeaman mittaisia monen kuvan tarinoita. Osassa näyttäytyy runsaskin värimaailma kun osassa mustavalkoisuus suorastaa huokuu sivusta läpi. Hemmingssonin hahmot naurattavat, saavat puistelemaan päätään melkein paheksuen ja takuuvarmasti herättävät ajatuksia. Täytyy sanoa, että tykkäsin! Jotenkin Hemmingsson osaa kiteyttää sarjakuvan naisiin niin monia isoja ihmisyyttä, mutta varsinkin naiseutta sivuavia teemoja, ja vielä niin erikoisella tavalla, että sellainen kolahtaa minuun. Tämä on luettu myös ainakin Erjan lukupäiväkirjassa, kurkatkaapas tästä!


PS: Luen yhä Franzenin Vapautta ja olen kyllä niin sen lumoissa, että tulee olemaan haikea kääntää kirjan viimeinen sivu. Näillä näkymin se on kuitenkin viikonloppuna edessä ja lupaan teille tuoreeltaan jakaa tunnelmat kirjasta!

Kommentit

  1. Näin tämän vähän aika sitten jossain ja ajattelin että voisi olla hyvä.Kiitos kun kirjoitit tästä.Nyt olen ihan varma että haluan lukea tämän,sen verran hauskalta kuulosti :D

    VastaaPoista
  2. Näyttää hyvältä sarjakuvalta! Niissä siedän paljon enemmän roisiutta kuin sievistelevässä romaanimaussani. :D

    Minusta on niin ihanaa, kun Jonathan Franzen on selvästi tehnyt sinuun tosi suuren vaikutuksen! Niin hän teki minuunkin, vaikka luin eri teoksen. :)

    VastaaPoista
  3. Ihana kirjoitus!

    Hih, kirjastontäti pyysi suosittelemaan mitä sarjakuvia meidän kirjastoon pitäisi hankkia (olen urputtanut aikuisten sarjakuvien vähyyttä meillä) - uskaltaisinkohan laittaa tämän vinkiksi? Pitää varmaan lukea ensin itse... =)

    VastaaPoista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  5. Vaikuttaa kiinnostavalta! (Kommentoin toki tämän ensin sisareni tunnuksilla :D)

    VastaaPoista
  6. vaikuttaa kiinnostavalta, vaikka täytyy heti sanoa, etten vallan ihastunut piirrostyyliin (iiks!)

    VastaaPoista
  7. Anonyymi: Tämä on kyllä erilainen, mutta hyvällä tavalla :)

    Karoliina: Tässä on kuitenkin kohtuullisissa määrin sitä roisiutta eritteidenkin kera ;D

    Ja kyllä, Vapaus tulee nousemaan ehdottomasti tämän vuoden TOP3-listalleni!

    Booksy: Hih, lue itse ensin vaikka ;) Olisi ainakin virkistävää vaihtelua sinne aikuisten sarjishyllyynkin ;)

    Katri: Kyllä, sitä tämä on :)

    Mari A.: Piirrostyyli kuvastaa itse asiassa aika hyvin sitä rosoista maailmaa ja mielentilaa, mitä Hemmingsson teoksessa välittää, vaikka ovathan ne aika kalseita, pelottaviakin :)

    VastaaPoista
  8. Tämähän vaikuttaa mielenkiintoiselta. :) Uloste-kuvan nähdessäni purskahdin nauruun, tuli välittömästi mieleen eräidenkin nettipalstojen keskustelut miehistä ja normaaleista asioista parisuhteessa (ja muuallakin).

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, se lämmittää bloggaajan mieltä :)