J.R. Ward: Pimeyden rakastaja

J.R. Ward: Pimeyden rakastaja
Kustantaja: Basam Books 2009
Alkuteos: Dark Lover (2005)
Suomentanut: Marke Ahonen
Sivuja: 442

Beth rypisti otsaansa. Ilmassa tuntui kummallinen haju. Jotakin täyteläistä ja mausteista...
Hän meni verkon luo ja nuuskaisi muutaman kerran. Sisään hengittäessään hän tunsi jännityksen hartioissaan laukeavan.
Ja sitten hän näki, että Boo oli istuutunut ja kehräsi, kuin toivottaakseen tervetulleeksi jonkun tuttavan.
Mitä hel-
Hänen unensa mies oli verkon toisella puolella.

Toimittaja-Beth on tietämätön kantamastaan verenperinnöstään, samoin kuin isänsä henkilöllisyydestä. Bethin isä, vampyyri Darius ehtii ennen kuolemaansa pyytää Veljeltään Wrathilta, Mustan Tikarin Veljeskunnan johtajalta, että hän auttaisi Bethiä muutosvaiheessa. Wrath ei ole järin innoissaan pyynnöstä, mutta Dariuksen kuollessa tajuaa, ettei hänellä ole juuri valinnanvaraa. Ensimmäinen kohtaaminen yöllä Bethin kanssa ei suju kuitenkaan hyvin ja Wrath joutuu pyyhkimään Bethin muistia niin, että hän luulee nähneensä unta. Kunnes sitten eräänä yönä hän näkee tuon ison, pelottavan miehen ovellaan...

Wrathin kertomat jutut niin Bethiä odottavasta kohtalosta kuin ylipäätään vampyyreista ihmetyttävät ja ahdistavat Bethiä, kunnes hän koskee Bethiä ja heidän välillään on heti jotain selittämätöntä, jotain voimallista. Eniten hämillään on kuitenkin Wrath, sillä hänen piti toimia vain Bethin tukena muutosvaiheessa, auttaa yli tuosta pelottavasta vaiheesta josta kaikki eivät edes selviä ylitse. Bethin läheisyys herättää hänessä käsittämättömiä tunteita ja kun Bethkin tuntuu kokevan samoin, ei ole enää paluuta entiseen. Epäkuolleiden maailma, johon Wrath Bethiä ohjaa, on yhtä aikaa pelottava ja kiehtova. Kun Bethin muutosvaihe käynnistyy kunnolla, ei Bethiä enää pelota vampyyriksi muuttuminen vaan se, ettei hän selviäisikään muutosvaiheesta. Uusi elämä Wrathin rinnalla on kaikkea sitä, mitä hän on kaivannut.

Samaan aikaan New Yorkin kaduilta löytyy raa'asti tapettuja ilotyttöjä, joiden murhasta poliisi epäilee Wrathia, tietämättä kuitenkaan hänen henkilöllisyyttään. Ainoa linkki epäilyyn on Beth, joka on hyvissä väleissä henkirikosetsivän, Butchin kanssa työnsä puolesta. Butchin tunteet Bethiä kohtaan ovat kuitenkin enemmän kuin ammatilliset ja kun Beth liitetään murhaepäiltyyn, on Butch todella huolissaan. Miten Beth voi olla yhdessä miehen kanssa, jota epäillään murhista ja jopa suojella tätä?

Pimeyden rakastaja aloittaa suuren suosion saaneen Mustan Tikarin Veljeskunnan ( Black Dagger Brotherhood)-sarjan, jonka luojana on kirjailijanimeä J.R. Ward käyttävä oikeustieteen maisteri Jessica Bird. Kirjan alussa on parin sivun mittainen terminologia selventämässä, mitä tarkoittaa mm. lesser, Haipu, hellren. Olen jo vuoden pari kaivannut lukemistooni ns. korvaajaa chikc litille. Aikanaan luin sen genren kirjoja useammin mitä nyt. Kuitenkin jo tovin on tuntunut, että edes suosikkini Marian Keyesin kirjat eivät jaksa enää niin kauheasti innostaa kuin ennen. Esim. Keyesin teksteissä sinällään ei ole mitään vikaa ja varmasti luen edelleenkin häneltä kirjan silloin tällöin, mutta ehkä se chick lit-kirjallisuuden aihepiiri sinällään on ainakin toistaiseksi minulla luettu. Olen kaivannut jotain erilaista, selvästi viihteellistä mutta vetävää kirjallisuutta ja vampyyrielokuvien fanina päätin kokeilla Wardin kehuttua sarjaa. Ja kyllähän se kannatti, sillä Pimeyden rakastaja tempaisi minut epäkuolleiden maailmaan yhtä voimakkaasti kirjan sivuiltakin, kuten elokuvista. Wardin luoma sarja ei ole niin "sievistelevä" kuin ehkä Houkutus-sarja, josta olen toki elokuvina ainakin kyllä pitänyt. Mustan Tikarin Veljeskunta-sarjassa on nimittäin toimintaa sanan monessa merkityksessä. Veri virtaa, puhdas himo polttelee kupeita ja ronskikin huumori lentää varsinkin vampyyriveljesten välillä, mutta mukana on aimo annos romantiikkaakin pehmentämässä muutoin ehkä paikoin raadollistakin menoa. Tykkään, tykkään! Ward on onnistunut luomaan niin vampyyriveljeksista kuin mukana olevista tärkeimmistä ihmisistä kiehtovia persoonia, joista monesta haluaa kuulla ehdottomasti lisää. Sarjan toinen osa odottaa jo "pian luettavien"-pinossa, sillä kyllä, koukussa ollaan ;)

4/5


Sarjaan on tutustunut myös Q+Black, käykäähän kurkkaamassa täältä, mitä hän tuumasi sarjan ekasta osasta!   

Kommentit

  1. Kiva kuulla, että taas yksi on "koukuttunut" tähän sarjaan koska tää on kyllä paras sarja johon olen törmännyt :) Z:n kirja on edelleen kyllä suosikki!

    VastaaPoista
  2. Jaahas, tätä pitänee kokeilla jossain välissä... Aina välillä on ihana lukea jotain aivoja lepuuttavan viihteellistä.

    VastaaPoista
  3. Olen lukenut näitä jo muutaman vuoden, englanniksi tosin, vaikka suomennoksetkin omistan. (Tosifanin tunnustukset :D)

    Harry Potterin jälkeen tämä on tarjonnut parhaan mielikuvitusmaailman, johon paeta lisäveroprosentteja, opiskelupaineita ja työelämää. Itse tekstissä on paljon kirjallisia puutteita ja juoneltaan kirjat alkavat aika äkkiä toistaa tiettyä ennalta-arvattavaa kaavaa, mutta nimenomaan uusi maailma ihmeineen, sääntöineen ja hahmoineen imaisee ja syvälle. Kirjat ovat myös amerikkalaisten kulttuuriviittausten aarreaitta ja kieleltään sellaisia, että kääntäjällä on riittänyt haastetta.

    Omassa blogissani en ole Black Dagger Brotherhoodiin koskenut kuin ohimennen sivuten, ehkä siksi, että tässä on sarja, jota en tavallaan edes halua jakaa, kenenkään kanssa.
    Meni kauan, ennen kuin esittelin sen edes kahdelle hyvälle ystävälleni, joiden tiesin ihastuvan sarjaan kovasti (kuten sitten kävikin heti). En osaa selittää tätä mielisairautta hipovaa pakkomiellettäni pitää itselläni kokonainen kirjasarja. Ilman lukijoitahan kirjoja ei edes julkaistaisi, minä yksin en todellakaan riitä.

    Sarjan vain on niin hyvä ja niin henkilökohtainen ja luonut minulle niin herkän fantasiamaailman pääni sisälle, että sarjaa suosittelemalla tuntuisi kuin paljastaisi omasta itsestään jonkin raadollisen palan muille. Olisi liian auki, lukijana ja ihmisenä. Kun joku ei sitten pidäkään sarjasta, tuntuu kuin äitiäni loukattaisiin. :D

    Suosittelen kaikille! Ehdottomasti.

    VastaaPoista
  4. Olipas kivaa, että kirjoitit tästä! Minulla on sarjan neljä ensimmäistä kirjaa hyllyssäni odottamassa (ostin työkaverilta, joka oli lukenut omansa pariin kertaan), mutta ne ovat vain jotenkin unohtuneet sinne. Muutama paljon lukeva työkaverini on aivan koukussa näihin, ja kirjoja on suositeltu minulle melkein väsymykseen asti. :) Nyt luettuani arviosi muistin taas tämän sarjan, ja nyt se pitää selkeästi ottaa pian lukuun! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, sen unohdin vielä kysyä, että oletko kokeillut Charlaine Harrisin Sookie Stackhouse -kirjoja? Jos et, kokeilepa! Minulla on kutina että voisit tykätä, ja ainakin itse olen (+ aika moni muukin) niihin aivan koukussa... :)

      Poista
  5. Voi ei, tässä taas yksi sarja, joka minun pitäisi lukea :) Ystäväni on suositellut tätä kovasti, mutta jos nyt saisin niitä Sookie Stackhouseja, Viisikkoja ja muita kesken olevia sarjoja ensin luettua vähemmäksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää sarja pesee kyllä hyllyltä kaikki muut fantasiakirjat. Sookiet jää ehdottomasti jonnekin kauas taakse ;)

      Poista
  6. Kiinnitin huomioni, kun kerroit etsiväsi vaihtelua chick-litille. Niin minäkin. Haluan jotain kevennystä ja tuo genre ei vain iske minuun. Dekkarit toki, mutta kummasti YA vetää. En ole sen ominta lukijakuntaa, mutta ei minulla ollut teininä moisia. Oli luettava Susan Cooperia ja Neiti Etsivää. Tämän sarjan voisin lukea kokonaan, mutta Verisuudelma ei aloituksena vetänyt yhtä hyvin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, se lämmittää bloggaajan mieltä :)