Meritta Veilleux: Sovinto

Meritta Veilleux: Sovinto
Kustantaja: Aviador 2017
Sivuja: 240

Ingria piti tiukasti kiinni Margitin henkäyksenohuesta hunnusta ja yritti kävellä samaan tahtiin kuin edessä kulkeva papa, joka talutti siskoa kohti Januckia. Ingrian tuli päästää irti hunnusta heti, kun papa pysähtyisi luovuttamaan Margitin tämän tulevalle miehelle. " Siinä kohdassa Margit lähtee astelemaan uutta elämää kohti", mama oli sanonut. " Eikö olekin jännittävää?"

Kauas oli Ingrian perhe päätynyt Viipurista matkustaessaan Wieniin perheen esikoistyttären mennessä naimisiin itävaltalaisen Januckin kanssa. Januckin perhe vastaanottaa Ingrian perheen lämpimästi vastaan ja saatuaan nuoren parin naimisiin, kaksi perhettä majoittuu sopuisasti keskenään saman katon alla. Ingria viihtyy Januckin siskon Magdan kanssa, ja pääsee samalle piirrustustunnille. Sieltä täältä alkaa kuitenkin kantautua uutisia ja huhuja saksalaisten aloittamista toimista juutalaisia vastaan. Arki Wienissä alkaa saada huolestuttavia sävyjä. Magdakin käyttäytyy Ingrian silmissä välillä omituisen kylmäkiskoisesti. Yhdessä he kuitenkin käyvät kuuliaisesti Sisar Elken pitämillä piirrustustunneilla. Kunnes sitten erään piirrustustunnin jälkeen he palaavat tyhjään kotiin. Yö vaihtuu aamuksi, ja he ovat edelleen kahdestaan. Heidän perheet ovat viety jonnekin ja heidät on jätetty selviytymään keskenään.

Ingria tunsi poskiensa lehahtavan kuumiksi kuin se mykkä raivo, joka oli piileskellyt hänessä kuluneet päivät. Hän olisi halunnut juosta läpi ulkoseinän, juosta läpi koko maailman suoraan Viipuriin Emman syliin, painaa päänsä tämän sinivalkoruudulliseen esiliinaan ja kertoa, että oli nähnyt painajaista.

Palkittu elokuvakäsikirjoittaja ja -ohjaaja Meritta Veilleux ( Koivisto) on kirjoittanut ennen Sovintoa kaksi romaania; Lontoolainen rakastaja ( Otava 2006) sekä Poissa ( Avain 2011). Sovinto alkaa kauniin lämpimissä sävyissä; kaksi perhettä ovat juuri saattaneet yhteen suomalaisen Margitin ja itävaltalaisen Januckin.  Hääpari perheineen viettää aikaa yhdessä Januckin perheen kotona ja tutustuu toisiinsa paremmin. Ilmassa on kepeyden ja ilon tuntua. Hyvin pian kuitenkin tummat sävyt alkavat hiipiä kuvaan. Lukijana olet tavallaan koko ajan askeleen edellä ja tiedät, mitä kauheuksia mahdollisesti on pian edessä. Veilleux kuljettaa tarinaa nopeaan tahtiin aina vuodesta 1938 Wienistä 2000-luvun New Yorkiin. Tapahtumat vyöryvät uhkaavana ja tekevät tuhoaan. Veilleux kuitenkin kirjoittaa kevyin vedoin ja pienieleisesti, vaikka asiat joista hän kertoo, ovat musertavan painavia. Taidokasta tekstin luomista.

Sovinto on monintavoin vaikuttava kirja. Se kertoo puhuttelevasti siitä, miten äkkiä arki muuttuu normaalista kauhuksi, suorastaan epätodelliseksi. Se näyttää, miten taide voi vaikuttaa ihmisen elämään ja pelastumiseenkin merkillisen tavoin. Pidin Veilleuxin tyylistä kirjoittaa ilman kauheuksissa vellomista. Koska tapahtumia kuljetetaan sen verran nopeasti, ei ehdi jäädä itsekään liiaksi ahdistumaan holokaustin kauheuksista, jotka toimivat näyttämönä tarinalle. Sovinnossa on kuitenkin myös toivoa ja hyvyyttä. Pienieleisyydestään huolimatta se on suuri tarina. Sillä on voimakas jälkipotku. Jäin miettimään noiden kahden perheen kohtaloita moneksi päiväksi vielä lukemisen lopetettuani. Holokaustitarinat ylipäätään jättävät jäljen herkästi sisimpään, mutta kun se on vielä kirjoitettu taidokkaasti, sen synnyttämä liekki ei heti sammu.


I love thee with the breath,
Smiles, tears, of all my life! - and, if God choose,
I shall but love thee better after death.

Sovinnolla kuittaan Helmet -lukuhaasteesta kohdan 45: kirjan nimessä on vain yksi sana

Kommentit